Kevätterveisiä

Olen suunnattoman pahoillani, että hyvin alkuun lähtenyt kirjoitteluni tyssäsi heti siihen. ANTEEKSI! Tyrannin kanssa alkoi jostain syystä hommat sujua vähemmän kivuliaasti, joten koin, että minulla ei ole mitään annettavaa. Niin kuin romanssin alkuhuuma, niin myös siedettävät työolosuhteet tyrannin kanssa kestävät vain hetken, ja unohtuvat silmänräpäyksessä.

Tyranni on taas petrannut itsensä mairittelemisessa olan takaa. On kuulemma kaupungin kovin tyyppi, halutuin seurapiiriläinen ja ennen kaikkea innovatiivisin ja parhain vähintään sadan kilometrin säteellä, ellei koko Suomessa. Tyranni on nuoleskellut tärkeiden ihmisten rektaalia huolella, kieli ruskeana. Pointsit kuitenkin siitä, että tyranni on saanut toiminnallaan pikkurillinsä ympärillä kaupungin tärkeitä päättäjiä. Tästä tyranni jaksaa tottakai hehkuttaa. Mitäpä muutakaan.

Päivämme tyrannin kanssa kuluvat likimain siten, että istun työpisteelläni ja kuuntelen, kun tyranni esittelee viimeisimpiään saavutuksiaan suu vaahdossa. Mainittakoon saavutuksista tyrannin mielestä tärkein; toisen ihmisen julkinen nöyryytys. On ällöttävää seurata vierestä, kuinka tyranni saa elinvoimaa toisen ihmispoloisen kustannuksella. Tyranni ei ole koskaan edes tavannut tätä nöyryytettävää, mutta tärkeintä on, että jotakuta nöyryytetään.

Paikallismediastakin tuttu tyranni omma pitkän ja lipevän kielen. Kun tyranni jotain haluaa, hän usein sen myös saa. Tässä mennään tietenkin tyrannin ehdoilla. Vastapuoli viekotellaan euforiseentilaan, jonka jälkeen se ei edes huomaa, kuinka monta puukkoa selkään lentää heti tilaisuuden tullen. Tyrannille tärkeintä on olla kaikkien kaveri. Ja jotta voi olla kaikkien kaveri, pitää olla valmis puhumaan ilkeitä asioita muista ihmisistä. Näinhän se bisneksessä menee.

Vai meneekö?

Kätyrit

Jotta pääsisitte juttuun todella sisään, on minusta relevanttia esitellä ensin tapahtumien päähenkilöt, jotka tulevat olemaan monessa mukana. Kuten aiemmin mainitsin, tyrannilla on myös kätyreitä.

 Koska tyrannin käsitys henkilöstöhallinnosta perustuu kokonaan termille "hajoita ja hallitse", tarvitsee tyranni tämän aatteen toteuttamiseen myös apureita. Kätyrit ovat työelämässä kokemattomia, helposti vietävissä olevia persoonia, jotka nöyrästi vasikoivat tyrannille kaikkien tekemisistä kaiken. Kätyreistä voisi käyttää myös termiä "ruskeakieli". Nämä henkilöt tyranni on nostanut jalustalle ja erityisvaloon, vaikka ammattitaidoiltaan he ovat usein keskivertoa huonompia. Kätyriksi pääseminen vaatii pitkäjänteistä työtä perseennuolennassa ja tyrannin aukottoman täydellisyyden jatkuvaa hehkutusta. Kun paikka kätyrinä on ansaittu, ei sitä mikään heilauta, eikä kenkään tule vaikka kuinka töppäilisi.

Tyranni käyttää kätyreitä erityisesti tilanteissa, joissa jostakin henkilöstä halutaan eroon. Nämä tilanteet syntyvät usein silloin, kun joku on uskaltanut arvostella tyrannia ääneen ja tyranni kuulee tästä. Ja tyrannihan kuulee. Tyrannilla on korvat jokaisessa yksikössä juuri kätyreiden ansiosta. Kun arvosteleva lausahdus tyrannin hallintopolitiikasta kajahtaa ilmoille, on kätyri jo tarttunut puhelimeensa ilmoittaakseen tästä tyrannille. Seuraavana päivänä käydään sitten pitkät suunnittelupalaverit, joiden tarkoituksena on etsiä kaikki ne epäkohdat, joita arvostelijassa on, tulee olemaan tai on ollut. Silloin tehdään myös sotasuunnitelma.

Sotasuunnitelma alkaa usein arvostelijan täydellisellä tarkkailulla. Hänen ammattitaidostaan, tavoistaan, asenteestaan, kampauksesta, autosta ja puolisosta analysoidaan kaikki ne kohdat, joita käyttää aseena jatkossa. Näistä kaikista tehdään raportti tyrannille. Kun mahdollisimman paljon epäkohtia on selvillä, alkaa varsinainen savustus. Kätyrit ovat sinnikkäitä savustajia, jotka eivät luovuta.

Savustusvaiheessa arvostelijaa kytätään, syytetään, huomautetaan ja lannistetaan. Häntä tarkkaillaan jokaisella aistilla ja vielä vähän enemmän. Arvostelija ei ole rauhassa paikallisessa kuppilassa, jos hänellä on seuraavana päivänä työpäivä. Ei, vaikka olisi sielä kahvilla. Tästäkin raportoidaan tyrannille, joka ottaa arvostelijan puhutteluun alkoholismin vuoksi. Arvostelijan on turha selitellä, sillä kätyrit ovat varmasti nähneet tällä oluttuopin nenän edessä. Siinä arvostelija sitten ihmettelee olematonta alkoholismiaan ja häpeää tulla seuraavana päivänä töihin tuijotettavaksi.

Kun kätyrit ovat tunkeutuneet jo arvostelijan vapaa-aikaan, alkaa arvostelija väsyä. Arvostelija varaa ajan työterveyteen, koska haluaa purkaa tuntojaan ammattilaisen kanssa, kun kotonakaan ei enää osata auttaa. Tyranni on ollut askeleen edellä. Tyranni on jo ottanut yhteyttä työterveyteen kertoakseen, että arvostelija on hakemassa "motivaatiosaikkua" eikä sellaista tule arvostelijalle myöntää, arvostelijalla kun on motivaatio- ja alkoholiongelma.

Lääkäriajan jälkeen tyranni soittaa arvostelijalle ja penää tältä syytä lääkärikäyntiin. Kun arvostelija ei hyväksyttävää syytä osaa sanoa, otetaan hänet puhutteluun. Puhuttelussa tyranni kertaa kaikki epäkohdat alkoholiongelmasta työtaitoihin, unohtamatta mainita myös sitä, että muut kokevat arvostelijan työpaikkakiusaajaksi. Arvostelija on tässä kohtaa täysin kuutamolla ja pyytää selitystä. Sellaista ei kuitenkaan ole, sillä tyranni ja kätyrit ovat yhdessä keksineet kaiken.

Minun urani aikana arvostelijoiden savustus on yleensä päättynyt tässä kohtaa arvostelijan irtisanoutumiseen. Kun arvostelija lähtee puhuttelusta ovet paukkuen ja huuttaa mennessään olevansa lopen kyllästynyt, tulkitaan tämä irtisanoutumiseksi. Tyranni ja kätyrit hurraavat. Arvostelijan lähdön syyksi ilmoitetaan toistuvat rikkeet ja alkoholiongelmat, jopa myös varastaminen. Tässä kohtaa muukin työyhteisö on ymmällään ja pohtii "eipä olisi siitä uskonut". Mutta uskovat silti.

Tässä oli yksi kätyreiden päätehtävistä.

Seuraavaksi voisin esitellä itseni ja pohtia asemaani tässä työyhteisössä.

Tyranni itse

Pomoni on tyranni. Hirveä mulkku ja itsekehussa kylpevä kusipää.  

Tämän blogin tarkoitus on tuoda esiin se, että muuallakin kaikki on huonosti. No ei kai J Koska en voi näistä asioista kovinkaan monen kanssa ääneen puhua, turvaudun blogien kasvottomaan maailmaan. Toivon, etten jää kiinni. Ajatuksenani on tuoda myös muille toivoa paremmasta, tai pikemminkin näkökulman siitä, että asiat voivat olla myös huonomminkin. Uskon, että moni löytää tästä myös oman esimiehensä. Itse olen jo puuduttanut koko kehoni ja mieleni tyrannia kohtaan, enää en niinkään välitä, vaan koitan selviytyä päivästä toiseen. Kaikki tapahtumat ovat faktaa, mutta pilke silmäkulmassa kirjoitettuja. Älköön kukaan siis vetakö hernettä nenään ;)

Asiaan. Esittelen ensin tyrannin. Blogin päähenkilö on tyranni, jonka edesottamuksia pääsette seuraamaan. Tyranni pysykööt salaperäisenä hahmona oman turvallisuuteni vuoksi. Tyranni ei tykkää, että sitä arvostellaan. Tyranni on siis erään yksityisomisteisen yhtiön toimitusjohtaja, suora esimieheni. Toimialalla tai tyrannin sukupuolella en katso olevan olennaista painoarvoa, joten jätetään ne vielä tässä vaiheessa salaisiksi. Kuten kaikki toimialat, myös mekin myymme. Meillä on asiakkaita ja me myymme. Tai siis tyranni myy.

Tyranni on saavuttanut asemansa enemminkin kusipäisyydellään kuin ammattitaidoillaan. Tyranni on hankala ihminen, omien mielipiteidensä jyrääjä, itsekeskeinen mulkku, jolle ei sanota ei. Tyranni ei tykkää siitäkään. Hän on oman työnsä panoksen liioittelija, joka käyttää paljonkin työaikaansa omien ”kiireidensä” ja ”tärkeiden” tehtäviensä luettelemiseen, sen sijaan, että suorittaisi niitä. Tyrannilla on myös lähes päivittäin tapana varastaa muiden ideoita ja työsaavutuksia. Tyrannin usein käyttämä lause onkin: ”Joo me tehtiin ton kanssa tää..”, vaikka todellisuudessa hän ei ole välttämättä ollut edes paikalla, kun ko. tehtävä suoritettiin.

Tyranni ei ole vanha, elämään katkeroitunut jyrä, kuten voisi ehkä päätellä. Tyrannin iästä sanottakoot sen verran, että toivoa eläkkeelle siirtymisestä ei ole hetkeen. Tyranni on jollain käsittämättömällä tavalla saavuttanut asemansa, jossa hän nyt on; johtamassa nöyrää työväkeä, jotka kaikin keinoin yrittävät selviytyä tyrannin käsittelystä. Esimiestaidot ovat nolla ja näkemykset henkilöstöhallinnosta perin kummalliset. Jos et selviydy tyrannin kanssa, saat potkut. Tai ainakin sinut ajetaan tilanteeseen, jossa haluat itse lähteä. Sen tyranni osaa. Hiillostaa ja musta maalaa yksittäistä työntekijää niin kauan, että tämän on pakko lähteä oman mielenterveytensäkin vuoksi. Tähän touhuun tyrannilla on myös kätyreitä, jotka väsymättä toteuttavat savustusta tyrannin osoittamaan suuntaan. Näistä kätyreistä tulette kuulemaan lisää myöhemmin.

 Voisin yhdeltä istumalta kirjoittaa tyrannista paljonkin, sen verran runsaasti on kertynyt sanottavaa vuosien varrella. Jätettäköön siis jotain ensi kertaankin. Toivottavasti sellainen tulee. Kuten aiemmin totesin, en enää niinkään itse välitä tyrannin toiminnasta. Olen oppinut elämään sen kanssa.

Uskon ja tiedän, että minulla on kohtalontovereita, jotka päivästä toiseen menevät töihin tyrannin alamaisiksi. Toivottavasti tästä olisi jollekin jotain vertaistukea. Minulle tämä ainakin toimii terapiana!

Toivottavasti jaksatte lukea jatkossakin! Kiitos.